Sähköautot tulevat rymisten markkinoille. Vaikka uusi teknologia herättää ennakkoluuloja, moninkertaistuu sähköautojen myynti vuosi vuodelta. Sähkö- ja hybridiautot ovat autoilun tulevaisuus, eikä puhtaalla energialla liikkuvaa kulkupeliä tule ylenkatsoa uutta autoa harkittaessa. Päästötön autoilu on tulevaisuutta, ja mitä useampi tielläliikkuja sähköautoon investoi, sitä paremmin lataus- ja huoltomahdollisuuksia on tarjolla ympäristöystävällisille tielläliikkujille.
Puhtaiden kilometrien lisäksi etuna ovat pienemmät käyttökustannukset, kuin perinteisessä polttomoottoriautossa. Sähköllä liikuttaessa kilometrikustannukset pienenevät vuodessa kolmannekseen, ja ajoneuvovero on ymmärrettävästi murto-osa bensiini- tai dieselkäyttöisen auton vuotuisesta verosta. Myös huoltokustannukset uudessa sähköautossa ovat pienemmät. Voimansiirto tapahtuu vain muutamalla liikkuvalla osalla, mikä tekee sähköautoista luotettavia kulkupelejä.
Luotettavia – saattaa joku kysyä – täysin akkukäyttöinen auto ei paperilla kuulosta sopivalta Suomen ilmastoon, ei sitten millään. Jos polttomoottoriauton starttaamisessa on paukkupakkasilla vaikeuksia, kuinkas sitten sähköautossa?
Sähköauto saattaa monien yllätykseksikin olla jopa toimintavarmempi. Napamoottorin yksinkertaisuus ja uusiempien mallien akkujen lämmitystoiminnot saavat sähköauton liikkeelle talvikelillä ongelmitta – jos vain muistaa laittaa autonsa lataukseen ennen liikkeelle lähtöä. Myös ajon aikaisille ja jälkeisellä lataamiselle on tarvetta; lämmin akku ottaa vastaan energiaa paljon tehokkaammin, kuin kylmä.
Toimintasäde on ainoa relevantti ongelma sähköauton käytössä talvella. Toisin kuin polttomoottoriautossa, jossa hukkaenergia siirtyy sisätilojen lämmittämiseen, sähköauton sisätilat lämpenevät samasta akusta, joka kuljettajaansa liikuttaa. Kun hukkaenergiaa ei synny, pienenee akun kapasiteetti ja toimintasäde suhteessa pakkasiin.
Mediassa on nostettu esille epäkohta sähköautojen tuotannossa. Litiumakkujen tuottaminen sähköautoihin synnyttää päästöjä, joten sähköautosta saatavien ilmastohyötyihin pääsemiseksi täytyy autolla ajaa vuosikausia. Litiumakkujen valmistus voi synnyttää enemmän päästöjä kuin perinteisten lyijyakkujen, mutta niiden toimintaikä on huomattavasti pidempi kuin lyijyakuissa. Jos auton lyijyakku täytyy uusia auton eliniän aikana kerran tai kaksi, syntyy epäilemättä ylimääräisiä päästöjä, jotka ohittavat suuruudessaan litiumakun tuottamisen.
Latausasemien puute voi saada jotkut potentiaaliset sähköauton hankkijat varpailleen. Vaikka sähköauton hankkiminen olisikin ympäristöteko, on ylimääräinen vaiva arjessa aina ikävää. Parhaimmillaan yhdellä latauksella voi päästellä 400 kilometriä, jonka luulisi riittävän ainakin taajama-alueilla asuville. Jos julkiset latauspisteet eivät tahdo riittää omiin autoilutarpeisiin, voi kotipihaansa myös asennuttaa lataustolpan. Tolppa maksaa itsensä nopeasti takaisin, toki talonyhtiössä asuvien tulee keskustella sen asentamisesta talonyhtiön kanssa. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asuva pärjää vallan hyvin julkisten latauspisteiden turvin.
Tankkaus- ja latauspisteitä löytyy tällä hetkellä ympäri Suomen noin satakunta, mutta sähköautojen latausinfrastruktuurin kehittämiselle myönnetään jatkuvasti uusia tukia, jotka rohkaisevat yrittäjiä ottamaan sähkön osaksi polttoainepalveluitaan. Sähköautojen yleistyessä näiden palvelujen tarjonta luonnollisesti kasvaa, ja kohta Suomessa voi sähköautoilla jo asuinpaikasta riippumatta.
Sähköautojen hinnat tippuvat vuodesta toiseen, mutta edelleen ympäristöystävällinen tielläliikkuja saa pulittaa menopelistään enemmän kuin bensa- tai dieselautojen hankkijat. Saman valmistajan sähköauto saattaa olla kaksi kertaa hintavampi, kuin tavallinen bensiinikäyttöinen malli. Jos ekologisen auton hankinta tahtoo jäädä rahasta kiinni, ei ole mitenkään tavatonta kääntyä pankkilainan tai rahoitusyhtiöiden, kuten Freedomrahoitus.fi puoleen. Vihreä teko maksaa itsensä takaisin ajallaan, eikä ympäristö odota.
Sähköautoon investoiminen on pohjimmiltaan eettinen kysymys. Tulevaisuuden kulkupelit ovat kieltämättä hintavia, mutta omalla ostoskäyttäytymisellä voi tukea uutta teknologiaa ja sen kehitystä. Mikään ei markkinataloudessa toimi niin hyvin, kuin jaloillaan äänestäminen.